Neh. 12:27–31, 38–43

Kun tuli aika vihkiä Jerusalemin muuri, haettiin leeviläiset kaikkialta maasta Jerusalemiin riemukkaan vihkiäisjuhlan viettoon, laulamaan kiitoslauluja ja soittamaan symbaaleja, harppuja ja lyyroja. Laulajat tulivat koolle Jerusalemin ympäristöstä, Netofan maatiloilta, Bet-Gilgalista ja Geban ja Asmavetin mailta; he olivat näet rakentaneet itselleen maataloja Jerusalemin ympäristöön.

Papit ja leeviläiset puhdistautuivat, ja sitten he puhdistivat kansan sekä portit ja muurin. Sen jälkeen minä johdatin Juudan ruhtinaat ylös muurille ja järjestin kaksi suurta ylistyskuoroa. Toinen niistä vaelsi muuria pitkin oikealle kohti Lantaporttia.

Toinen kiitoslaulua laulava kuoro kulki vasemmalle, ja minä ja toinen puoli kansan johtomiehistä vaelsimme sen jäljessä muuria pitkin Uunitornin ohi Paksullemuurille ja sieltä Efraiminportin, Vanhanportin, Kalaportin, Hananelintornin ja Sadantornin kautta Lammasportille. Vartioportin luona kulkue pysähtyi. Sitten molemmat kuorot asettuivat Jumalan temppeliin, samoin minä ja puolet johtomiehistä ja papit Eljakim, Maaseja, Minjamin, Miika, Eljoenai, Sakarja ja Hananja, joilla oli torvet, sekä Maaseja, Semaja, Eleasar, Ussi, Johanan, Malkia, Elam ja Eser. Laulajat aloittivat Jisrahjan johdolla ylistyslaulun. Tuona päivänä uhrattiin suuret teurasuhrit, ja kaikki riemuitsivat, sillä Jumala oli antanut heille suuren ilon. Myös naiset ja lapset olivat riemussa mukana, ja ilonpito kuului Jerusalemista kauas.

Kor. 14:6–9, 15–19

Mitä hyötyä minusta on, veljet, jos tulen luoksenne ja vain puhun kielillä enkä välitä mitään ilmestystä tai anna teille tietoa, profetiaa tai opetusta? Samoinhan on elottomien soittimienkin laita, vaikkapa huilun tai lyyran. Miten huilulla tai lyyralla soitettu sävelmä voidaan tuntea, elleivät sävelet erotu toisistaan? Ja jos sotatorvesta lähtee epäselvä ääni, kuka valmistautuu taisteluun? Sama koskee teitäkin: ellette puhu selvää kieltä, kuinka teidän puhettanne voidaan ymmärtää? Sananne haihtuvat taivaan tuuliin.

Mitä tämä siis tarkoittaa? Minun tulee rukoilla hengelläni, mutta myös ymmärryksellä; minun tulee laulaa kiitosta hengelläni, mutta myös ymmärryksellä. Jos kiität Jumalaa vain hengelläsi, miten paikalla oleva ulkopuolinen voi sanoa kiitokseesi aamenen, kun hän ei ymmärrä mitä sanot? Sinä kyllä kiität hyvin, mutta ei tuo toinen siitä hyödy. Minä puhun kielillä enemmän kuin kukaan teistä, ja siitä kiitän Jumalaa. Jotta voisin opettaa muitakin, haluan seurakunnassa silti puhua mieluummin viisi ymmärrettävää sanaa kuin tuhansia hurmoskielen sanoja.