Itse Herramme Jeesus Kristus ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja on armossaan antanut meille iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän toivon, rohkaiskoot sydämiänne. 2. Tess. 2:16–17a.
Kun Jeesus vakuuttaa, että evankeliumin lohdutus kuuluu myös minulle, ei sitä lahjaa voi kukaan kieltää. En sitä ansaitse, jo ajatuskin sellaisesta on ylpeyttä. Mutta hänen itsensä tähden saan kaiken. Sillä Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto (Ef. 1). Armoon kätkeytyy lepo ja lohdutus. Armon varassa elettäessä usko ei purista eikä hierrä, ei vaadi eikä paina. Armo vakuuttaa, että kun en jaksa olla hurskas, on Jeesus sitä minun puolestani. Kun en jaksa olla kunnon uskova, on Jeesus sitä minun puolestani. Jos joskus en jaksa rukoilla, rukoilee Jeesus puolestani. Kun huomaan kamppailevani jälleen helmasyntieni kanssa, on Jeesus niidenkin kantaja ja voittaja. Mikään elämässä ei ole Herralle vierasta; mikään ei voi viedä minulta anteeksiantamuksen lohdutusta.