Hanna rukoili sanoen:
– Sydämeni riemuitsee Herrasta,
Herra nostaa minun pääni pystyyn.
Minä voin rohkeasti vastata vihollisilleni,
sinun avustasi minä iloitsen.
Vain Herra on pyhä, ei ole toista,
meidän Jumalamme yksin on luja kallio.
Herra lähettää kuoleman ja antaa elämän,
vie alas tuonelaan ja nostaa sieltä.
Herra tekee köyhäksi ja antaa rikkauden,
painaa maahan ja kohottaa.
Hän ylentää tomusta mitättömän
ja korottaa tuhkasta köyhän,
sijoittaa heidät ylhäisten joukkoon
ja antaa heille kunniasijan.