Kuinka kauan, Herra, annat jumalattomien pitää iloaan?
Kuinka kauan he saavat rehennellä, syytää suustaan julkeita sanoja?
Herra, he sortavat sinun kansaasi,
polkevat alleen sinun omiasi.
He murhaavat leskiä ja orpolapsia,
surmaavat maassaan asuvia muukalaisia.
He sanovat: ”Ei Herra tätä näe,
ei Jaakobin Jumala tätä huomaa.”
Milloin te mielettömät tulette järkiinne?
Te tyhmistä tyhmimmät! Miettikää vähän.
Hän, joka on luonut korvan – hänkö ei kuule?
Hän, joka on tehnyt silmän – hänkö ei näe?
Hän, joka opettaa kaikkia ihmisiä,
hän, joka ohjaa maailman kansoja –
hänkö ei rankaise?
Herra tuntee ihmisten suunnitelmat:
ne raukeavat tyhjiin.
Hyvä on sen osa, jota sinä, Herra, kasvatat
ja jolle sinä opetat lakiasi.
Pahana päivänä sinä varjelet häntä,
kun hauta jo aukeaa sille, joka rikkoo lakiasi.
Herra ei hylkää omiaan,
ei hän jätä kansaansa.
Oikeus tulee jälleen voimaan,
rehellisyys palaa ihmisten sydämiin.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.