Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Pyhäkössä saan nähdä sinut, kokea sinun voimasi ja kirkkautesi. Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua. Ps. 63:2–4.
En tiedä, mitä olet uskontielläsi kohdannut ja nähnyt. En tiedä, mitä sydämesi on syvimmiltään kaivannut tai janonnut. Mutta toivon, että olisit saanut löytää uskon, jossa Jumalan sanan sydänäänet, risti ja armo, olisivat kirkkaina valaisemassa tietäsi. Että elämän koetukset olisivat avanneet armoa aavistuksen kirkkaampana. Että Jumala olisi saanut virvoittaa ehdottoman evankeliumin ja syliinsä sulkevan rakkauden sanoilla. Jos sana on sinua nuhdellut, olisi Pyhä Henki saanut lohduttaa muistuttamalla Jeesuksen haavoista ja syntien sovituksesta. Että sydämesi olisi löytänyt
uskonlevon. Jos olet saanut maistaa armonpisaroita, rukoilen, että ne jäisivät sydämeesi elämää kantavaksi voimaksi. – Olkoon Jumalan mittaama matkasi pidempi tai lyhyempi, sinulla on sovitettu Jumala Kristuksen haavojen tähden. Saat levätä teoistasi.