Ps. 42:2–3

Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa. Ps. 42:2–3.

Tiedätkö, millaista on elää sydän haavoilla, uskonnollisten käskyjen ja kieltojen vankina? Kun lakihenkisyys on vienyt rauhan ja sumentanut sielunmaiseman? Tiedätkö, millaista on saada kuulla siinä tilanteessa ehdotonta evankeliumia, parantavaa ja lohdullista sanomaa? Tiedätkö, miltä tuntuu, kun oppi armosta koskettaa todellisesti elämää ja sydäntä? Se on kuin janoon kuoleva peura löytäisi kirkkaan veden äärelle. Käskyjen haavoittama saa kuulla nöyrästä Herran palvelijasta, joka ei muserra murtunutta ruokoa eikä sammuta lampun hiipuvaa liekkiä (Jes. 42:3). Väsynyt saa löytää lohdutuksensa Jeesuksen haavoista, hoitavista ja virvoittavista. – On Jumalan lahjaa, että
syvällisen armon opettajia on yhä kutsuttu työhön. Niitä, jotka osaavat laskea anteeksiantamuksen sanat niin alas, että kahleisiinsa väsynyt, haavoitettu sydän jaksaa niihin tarttua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *