Ei, olen löytänyt rauhan, mieleni on tyyni. Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä, niin on minun mieleni levollinen. Ps. 131:2.
Jos olet saanut maistaa avaraa armoa ja uskon lepoa, anna niiden säilyä rohkaisuna ja aarteena matkallasi. Jos olet sen sijaan levoton uskova, älä siitäkään liikaa murehdi tai turhaan vertaa itseäsi toisiin kristittyihin. Jumalan lapsi saat olla kuitenkin, sillä murheettomuutta ei mainita pelastuksen ehtona. Lapsi on lapsi myös sellaisina päivinä, jollaisten tuloa hän ei olisi toivonut. Tie lain alta levolliseen uskoon kulkee koetusten kautta. Koetukset opettavat, että omaan varaan ei pelastuksen asiassa voi rakentaa. Omat ansiot on nopeasti syöty, oma hurskaus on parhaimmillaankin kuin tahrainen riepu, niin kuin Raamattu kuvaa. Kun sydän tämän käsittää, syntyy kaipuu Jumalan armon lähteille. Jumalan teot kyllä riittävät, kun omat tekomme pettävät. Vapahtaja vapauttaa mielellään meidät lain ja synnin siteistä, rauhoittaa armolla mielemme.