Ps. 12:2–9

Auta, Herra! Sinun palvelijasi ovat käyneet vähiin.
Ei ole enää luottamusta ihmisten kesken.
Toinen toistaan he pettävät valhein,
heidän kielensä on liukas, sydän vilppiä täynnä.
Mykistä, Herra, kavalat kielet,
vaienna ne, jotka kerskuvat:
”Kielemme tekee meidät vahvoiksi,
meillä on sana hallussamme, kukaan ei voi meille mitään!”
”Kun heikkoja sorretaan ja köyhät vaikeroivat,
minä astun esiin”, sanoo Herra.
”Minä tuon avun ja pelastan heidät”,
näin lupaa Herra.
Herran sanat ovat todet ja puhtaat,
kirkkaat kuin seitsemästi puhdistettu hopea,
joka hohtavana juoksee sulattimesta.
Sinä, Herra, suojelet meitä,
sinä varjelet meitä joka hetki tämän pahan ajan keskellä.
Joka puolella jumalattomat rehentelevät,
ja turmelus saa vallan.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *