Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään,
kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!
Hän on Herra, meidän Jumalamme,
hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.
Hän muistaa aina liittonsa,
tuhansille sukupolville antamansa lupauksen,
liiton, jonka hän teki Abrahamin kanssa,
valan, jonka hän vannoi Iisakille.
Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille,
teki Israelin kanssa ikuisen liiton.
Hän sanoi: ”Sinulle minä annan Kanaaninmaan,
perintöosaksi minä määrään sen teille.”
Heitä oli vain pieni määrä,
he olivat vain vähäinen joukko muukalaisia,
joka vaelsi kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen.
Mutta hän ei antanut kenenkään sortaa heitä.
Heidän tähtensä hän varoitti kuninkaita:
”Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut,
älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.”
Kun Herra antoi nälänhädän kohdata maata
ja ehdytti leivän saannin,
hän lähetti heidän edellään miehen,
Joosefin, joka myytiin orjaksi.
Joosefin jalkoihin pantiin kahleet,
hän kantoi rautarengasta kaulassaan,
kunnes hänen sanansa kävivät toteen.
Silloin Herra osoitti hänet viattomaksi.
Kuningas vapautti hänet, kansojen hallitsija käski avata kahleet.
Hän antoi valtakuntansa Joosefin hallintaan,
kaiken omaisuutensa hänen hoidettavakseen,
pani hänet käskemään ruhtinaita
ja opettamaan viisautta vanhimmille.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.