PÄIVÄN SANA

Muista, että Jeesus Kristus, Daavidin jälkeläinen, on herätetty kuolleista, niin kuin minä julistan. Hänen vuokseen minä kärsin, olen vieläpä kahleissa kuin rikollinen. Mutta Jumalan sana ei ole kahleissa. Siksi kestän mitä tahansa Jumalan valittujen tähden, jotta hekin saavuttaisivat pelastuksen, jonka Kristus Jeesus on hankkinut, ja sen mukana ikuisen kirkkauden. Tämä sana on varma:

– Jos olemme hänen kanssaan kuolleet, saamme hänen kanssaan myös elää.
Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan.
Jos kiellämme hänet, myös hän on kieltävä meidät.
Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena,
sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää.

Ihmisen elämä hiutuu kuin vaate,
kaikki kuolevat, se on ikuinen laki.
Vihannan puun vehmas lehvistö vaihtuu:
lehti putoaa maahan, ja sen tilalle kasvaa toinen.
Niin vaihtuvat myös ihmisten sukupolvet:
toinen kuolee, toinen syntyy.
Mitä onkin aikaan saatu, kaikki se lahoaa,
työn tekijä katoaa työnsä tuloksen mukana.

Onnellinen se, joka tutkistelee viisautta
ja tuo puheessaan ymmärryksensä ilmi,
joka avaa sydämensä viisauden teille
ja pohdiskelee sen salaisuuksia.

Lähde jäljittämään viisautta
ja vaani viisauden talon porteilla.

Herra, minun Jumalani,
kukaan ei ole sinun vertaisesi!
Sinä olet tehnyt suuria tekoja,
sinä ajattelet meidän parastamme.
Minä haluan kertoa teoistasi –
niitä on enemmän kuin voin luetella.
Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua,
polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä,
mutta sinä teit minulle kuulevat korvat.
Siksi minä sanoin: ”Nyt olen tullut, Herra.
Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä.
Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi,
sinun lakisi on minun sydämessäni.”
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Minä uskon, ja siksi puhun.
Olin tuhon partaalla.
Hädän hetkellä minä näin:
ihmisiin ei ole luottamista.
Kuinka voisin maksaa Herralle sen,
minkä hän on hyväkseni tehnyt?
Minä kohotan uhrimaljan
ja kiitän Herraa, pelastajaani.
Minkä olen hänelle luvannut, sen teen,
teen sen hänen kansansa nähden.
Kallis on Herran silmissä
hänen uskollistensa henki.
Herra, kuule minua, palvelijaasi!
Olen palvelijasi, sinun palvelijattaresi poika.
Sinä olet katkaissut kahleeni.
Herra, minä uhraan sinulle kiitosuhrin
ja ylistän sinun nimeäsi.
Minkä olen Herralle luvannut, sen teen,
teen sen hänen kansansa nähden
Herran temppelin esipihalla, sinun keskelläsi,
Jerusalem. Halleluja!
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen

Silloin kiihko valtasi ylipapin ja hänen kannattajansa, koko saddukeusten ryhmäkunnan. He ottivat kiinni apostolit ja panivat heidät vankilaan. Mutta yöllä Herran enkeli avasi vankilan ovet, vei heidät ulos ja sanoi: ”Lähtekää täältä. Menkää temppeliin ja julistakaa kansalle kaikki tämän uuden elämän sanat.” Apostolit tekivät niin. Kun päivä koitti, he menivät temppeliin ja alkoivat opettaa.

Apostolit tuotiin neuvoston eteen, ja ylipappi alkoi kuulustella heitä. Hän sanoi: ”Me kielsimme jyrkästi teitä opettamasta sen miehen nimessä. Mutta nyt koko Jerusalem on täynnä teidän oppianne ja te yritätte panna sen miehen kuoleman meidän syyksemme.” Tähän Pietari ja muut apostolit vastasivat: ”Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä. Meidän isiemme Jumala on herättänyt kuolleista Jeesuksen, jonka te ripustitte ristinpuulle ja murhasitte. Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen Ruhtinaaksi ja Pelastajaksi johdattaakseen Israelin kääntymykseen ja antaakseen sille synnit anteeksi. Me olemme kaiken tämän todistajat – samoin Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille jotka häntä tottelevat.”

Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja aikoivat tappaa heidät.

Hän, joka elää ikuisesti,
on luonut kaiken mitä on.
Herra yksin on vanhurskas, ei kukaan muu.
Ei ole muuta jumalaa kuin hän.
Hän ohjaa maailmaa kädellään,
ja kaikki tapahtuu hänen tahtonsa mukaan.
Hän hallitsee kaikkea mahdillaan
ja erottaa pyhän epäpyhästä.
Kukaan ei ole saanut kykyä selvittää hänen teitään –
kuka pystyisikään tutkimaan hänen suuria tekojaan?
Kuka voisi mitata hänen valtavaa voimaansa,
kuka kertoa, kuinka rajattomasti hän armahtaa?
Mitään ei voi ottaa pois eikä lisätä,
Herran ihmeteoista ei voi päästä perille.
Kun ihminen saa selvityksensä päätökseen,
hän on päässyt vasta alkuun,
ja työnsä lopettaessaan hän on hämmentynyt.

Ylistetty olkoon Herra päivästä päivään.
Meitä kantaa Jumala, meidän apumme.
Jumala on meille pelastuksen Jumala.
Herra, Herra pelastaa kuolemasta.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Kun Israel lähti Egyptistä,
kun Jaakobin suku jätti vieraan maan,
Herra teki Juudasta pyhäkkönsä,
Israelista oman valtakuntansa.
Meri näki tämän ja pakeni,
Jordanin vedet kääntyivät takaisin.
Vuoret hyppivät kuin karitsat,
kukkulat kuin säikyt lampaat.
Mikä sinun on, meri? Miksi pakenet?
Miksi käännyt takaisin, Jordan?
Vuoret, miksi hypitte kuin karitsat?
Miksi, kukkulat, säikytte kuin lampaat?
Vapise, maa, Herran edessä,
Jaakobin Jumalan edessä!
Hän muuttaa kallion kosteikoksi,
avaa kivipaadesta vesilähteen.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen

Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta. Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen. Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana:

– Kuolema on nielty ja voitto saatu.
Missä on voittosi, kuolema?
Missä on pistimesi, kuolema?

Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!

Sinä, meidän Jumalamme, olet todellinen,
sinä olet hyvä ja pitkämielinen
ja hallitset kaikkea armeliaasti.
Vaikka tekisimme syntiä, kuulumme sinulle,
sillä me tunnustamme sinun valtasi.
Mutta me emme halua tehdä syntiä –
mehän tiedämme, että olemme sinun omiasi.
Sinun tuntemisesi on täydellistä vanhurskautta,
sinun voimasi käsittäminen on kuolemattomuuden juuri.
Meitä eivät eksytä ihmisten kavalat keksinnöt,
eivät maalarien voimattomat tekeleet,
heidän värikkäät, monenkirjavat kuvansa.