PÄIVÄN SANA

Sinä päivänä Herralla on oleva alttari keskellä Egyptin maata ja pyhä kivi sen rajalla. Tämä on merkkinä ja todistaa Herrasta Sebaotista Egyptin asukkaille: kun he huutavat Herralta apua sortajia vastaan, hän lähettää heille auttajan, joka ajaa heidän asiaansa ja pelastaa heidät. Niin Herra tekee itsensä tunnetuksi Egyptissä. Sinä päivänä egyptiläiset oppivat tuntemaan Herran, ja he palvelevat häntä teuras- ja ruokauhrein ja tekevät hänelle uhrilupauksia ja täyttävät ne. Herra lyö lyömällä Egyptiä, mutta hän myös parantaa. Egyptiläiset kääntyvät Herran puoleen, ja hän kuulee heidän rukouksensa ja parantaa heidät.

Sinä päivänä avautuu valtatie Egyptistä Assyriaan, ja assyrialaiset tulevat käymään Egyptissä ja egyptiläiset Assyriassa, ja egyptiläiset ja assyrialaiset palvelevat yhdessä Herraa.

Sinä päivänä Israel kohoaa kolmanneksi Egyptin ja Assyrian rinnalle ja on siunauksena keskellä kaikkea maata. Herra Sebaot siunaa niitä kaikkia sanoen: ”Siunattu olkoon kansani Egypti, siunattu kätteni luomus Assyria, siunattu minun oma kansani Israel!”

Älköön murehtiko muukalaisen poika,
joka on liittynyt Herran palvelijoiden joukkoon:
”Näinkö Herra sulkee minut kansansa yhteydestä?”
Älköön eunukki huokailko:
”Minähän olen kuivettunut puu.”
Sillä Herra sanoo näin:
– Myös eunukit, jotka pyhittävät minun sapattini,
jotka tahtovat noudattaa minun mieltäni
ja pysyvät minun liitossani,
saavat kunniakkaan nimen
pyhäkössä, muurieni sisäpuolella.
Heillekin minä luon muistomerkin,
poikia ja tyttäriä kestävämmän,
annan nimen, joka ei koskaan katoa.
Samalla tavoin myös muukalaiset,
jotka ovat liittyneet Herran palvelijoiden joukkoon,
jotka rakastavat hänen nimeään ja kunnioittavat häntä,
kaikki jotka varovat loukkaamasta sapatin pyhyyttä
ja pysyvät minun liitossani,
he kaikki saavat tulla pyhälle vuorelleni.
Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat siellä.
Minä hyväksyn polttouhrit ja teurasuhrit,
jotka he tuovat alttarilleni.
Ja minun temppelistäni tulee huone,
jossa kaikki kansat saavat rukoilla.
Näin sanoo Herra, minun Jumalani,
hän, joka kokoaa yhteen Israelista karkotetut:
– Minä kokoan tänne vielä enemmän kansaa,
yli sen nykyisen määrän.

Mooses oli rakas niin Jumalalle kuin ihmisille –
olkoon hänen muistonsa siunattu!
Herra korotti hänet pyhiensä vertaiseksi
ja teki hänestä suurmiehen, jota viholliset pelkäsivät.
Herra teki ihmeen toisensa jälkeen,
niin kuin Mooses oli ilmoittanut,
ja nosti hänet kunniaan kuninkaiden edessä.
Hän käski Mooseksen mennä oman kansansa pariin
ja näytti hänelle häivähdyksen kirkkaudestaan.
Hänen uskollisuutensa ja nöyryytensä tähden
Herra pyhitti hänet, valitsi hänet kaikkien joukosta.
Herra salli hänen kuulla äänensä,
johdatti hänet tummaan pilveen
ja antoi kasvotusten hänelle käskynsä,
elämän ja ymmärryksen lain,
jotta hän opettaisi sen säännökset Jaakobille,
sen ohjeet ja määräykset Israelille.

Mikä on alusta alkaen ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselleet ja käsin koskettaneet, siitä me puhumme: elämän Sanasta. Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen, ja siitä me todistamme. Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille. Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, jotta teilläkin olisi yhteys meihin. Meillä on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Tämän me kirjoitamme, jotta ilomme tulisi täydelliseksi.

Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä, hiersivät niitä käsissään ja söivät. Muutamat fariseukset sanoivat: ”Miksi teette sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä?” Jeesus vastasi: ”Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä? Hän meni Jumalan huoneeseen ja otti uhrileivät, söi ja antoi miehilleen, vaikka niiden syöminen on sallittua ainoastaan papeille.” Ja Jeesus sanoi vielä: ”Ihmisen Poika on sapatin herra.”

Eräänä toisena sapattina Jeesus meni synagogaan ja opetti. Siellä oli mies, jonka oikea käsi oli surkastunut. Lainopettajat ja fariseukset pitivät silmällä, parantaisiko Jeesus sapattina, sillä he etsivät tilaisuutta nostaakseen syytteen häntä vastaan. Mutta Jeesus tiesi, mitä heillä oli mielessä. Hän sanoi miehelle, jonka käsi oli surkastunut: ”Nouse ja tule tänne eteen.” Mies nousi paikaltaan ja astui esiin. Jeesus sanoi: ”Vastatkaa minulle: kumpi on sapattina luvallista, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa ihmishenki vai tuhota ihminen?” Hän katsoi heitä kaikkia ja sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi.” Mies teki niin, ja hänen kätensä tuli ennalleen. Tämä sai lainopettajat ja fariseukset mielettömän raivon valtaan, ja he rupesivat suunnittelemaan, mitä tekisivät Jeesukselle.

Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi,
pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
Pese minut puhtaaksi rikoksestani
ja anna lankeemukseni anteeksi.
Minä tiedän pahat tekoni,
minun syntini on aina minun edessäni.
Sinua, sinua vastaan olen rikkonut,
olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi.
Oikein teet, kun minua nuhtelet,
ja syystä sinä minut tuomitset.
Syntinen olin jo syntyessäni,
synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.
Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden –
ilmoita siis minulle viisautesi!
Vihmo minut puhtaaksi iisopilla
ja pese minut lunta valkeammaksi.
Suo minun kuulla ilon ja riemun sana,
elvytä mieli, jonka olet murtanut.
Käännä katseesi pois synneistäni
ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän
ja uudista minut, anna vahva henki.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Herra on kuningas – vaviskaa, kansat!
Hän on kuningas,
hänen istuintaan kannattavat kerubit – vavahda, maa!
Suuri on Herra, Siionin Jumala!
Hän on kaikkien kansojen yläpuolella.
Ylistäkää hänen nimeään, kansat,
hän on suuri ja pelättävä! Hän on pyhä.
Sinä, väkevä kuningas,
rakastat oikeutta.
Sinä loit oikeudenmukaisuuden,
sinä opetit Israelille oikeuden ja vanhurskauden.
Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme,
kumartukaa hänen valtaistuimensa eteen,
hänen jalkojensa juureen! Hän on pyhä.
Mooses ja Aaron olivat hänen pappejaan,
Samuel huusi avuksi hänen nimeään.
He huusivat Herraa, ja hän vastasi.
Pilvipatsaasta hän puhui heille,
ja he pitivät käskyt ja säädökset,
jotka hän heille antoi.
Herra, meidän Jumalamme! Sinä vastasit heille,
sinä annoit heille anteeksi,
vaikka rankaisitkin heitä heidän teoistaan.
Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme,
kumartukaa hänen pyhää vuortaan kohden!
Herra, meidän Jumalamme, on pyhä.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Tämän jälkeen Jeesus kiersi eri puolilla Galileaa. Juudeassa hän ei halunnut liikkua, koska juutalaiset etsivät tilaisuutta tappaa hänet.

Juutalaisten lehtimajanjuhla oli lähellä. Jeesuksen veljet sanoivat hänelle: ”Lähde Juudeaan, niin opetuslapsesikin näkevät, millaisia tekoja sinä teet. Eihän kukaan salaile tekojaan, jos haluaa julkisuutta. Jos kerran pystyt tällaiseen, näytä maailmalle, kuka sinä olet!” Veljetkään eivät näet uskoneet häneen. Jeesus sanoi heille: ”Nyt ei ole vielä minun aikani – teille taas sopii mikä aika hyvänsä. Maailma ei voi vihata teitä, mutta minua se vihaa, koska minä todistan, että sen teot ovat pahat. Menkää te vain juhlille. Minä en tule tähän juhlaan, sillä minun aikani ei ole vielä tullut.” Näin hän sanoi ja jäi Galileaan.

Mutta kun veljet olivat lähteneet juhlille, myös Jeesus lähti sinne, ei ihmisten tieten vaan salaa. Juhlien alettua juutalaiset etsivät häntä ja kyselivät: ”Missä se mies on?” Kansan keskuudessa hän oli yleisen kiistelyn aiheena. Toiset kiittivät: ”Hän on hyvä mies”, toiset sanoivat: ”Kaikkea muuta, hän on kansanvillitsijä.” Julkisesti kukaan ei kuitenkaan uskaltanut puhua hänestä, sillä kaikki pelkäsivät juutalaisia.

Jumala, minun Jumalani,
sinua minä odotan.
Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua
ja uupuu autiomaassa ilman vettä.
Pyhäkössä saan nähdä sinut,
kokea sinun voimasi ja kirkkautesi.
Suurempi kuin elämä on sinun armosi.
Minun huuleni ylistävät sinua.
Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän,
minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi.
Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa,
ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin.
Minä ajattelen sinua levätessäni,
sinä olet mielessäni yön hetkinä:
sinä olet tullut avukseni,
ja minä saan riemuita siipiesi suojassa.
Koko voimallani minä tarraudun sinuun,
ja sinun oikea kätesi tukee minua.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Herra on luotettava kaikissa sanoissaan,
uskollinen kaikissa teoissaan.
Herra tukee horjuvia,
maahan painetut hän nostaa jaloilleen.
Kaikki katsovat odottaen sinuun,
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
Sinä avaat kätesi
ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.
Herra on kaikessa oikeamielinen,
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi,
sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa.
Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät,
hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.
Herra suojelee niitä, jotka häntä rakastavat,
mutta jumalattomista hän tekee lopun.
Ylistäköön minun suuni Herraa,
hänen pyhää nimeään kiittäkööt kaikki luodut aina ja ikuisesti!
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.