Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on
hulluutta. 1. Kor. 1:21–23.
Jeesus saapuu hiljaa sydämen vieraaksi, avaa haavoitetut kätensä ja siunaa uskon lahjalla. Hän ei taivu ihmisen määrättäväksi, mutta sille, joka häntä etsii, hän osoittaa elävänsä. Kaipaava löytää, uskon kätköt avataan ja viimein taivaan ovet. Jos ihminen osaa antaa lapselleen hyvää, niin eikö Isä Jumala antaisi Pyhää Henkeä sitä pyytävälle, sanoi Jeesus. Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen sovitustyön. Mutta: salattuun Jumalaan on suostuttava, jos tahdotaan taivaaseen. Juutalaiset kaipaavat todisteeksi ihmeitä, kreikkalaiset viisautta. Risti ei kelpaa hetken nautintoa tai
maallista viisautta metsästävälle. Risti kelpaa vain sille, jolla on Jumalan jano, anteeksiantamuksen jano, ikuisen elämän jano. Sille, joka huutaa Jumalaa avuksi elämänsä kipuihin, tyhjyyteen tai ratkaisemattomiin kysymyksiin. Sille, joka tahtoo tietää, mihin on menossa ja miksi elää.