Mutta Herra pani suuren kalan nielaisemaan Joonan. Joona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä. Hän rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan sisuksissa. Joona 2:1–2.
Kirkkoisä Afrahat Persialainen Viisas (270–345 jKr.) kuvasi Joonan pelastumista meripedon vatsasta: ”Edelleen Joona rukoili Jumalansa edessä meren syvyydessä. Hänen rukouksensa tunkeutui läpi syvyyksien, kukisti aallot, voitti myrskyt, pilkkoi pilvet, lensi halki ilmojen, aukaisi taivaat ja kala jätti Joonan vapaaksi kuivalle maalle.” Jumalan odotus voi olla
joskus pelottavaa ja tuntua kestävän liian kauan. Ylösnousemuksen aamua edeltävät monet vaikeat hetket ja raskaat retket. Jokainen kristitty saa niistä osansa. Ylösnousemuksen sanoma laskeutuu kuitenkin väkevimpänä juuri meidän odotukseemme, kaipaukseemme ja ikäväämme. Kipuihimme ja avun huokausten keskelle. Se pilkkoo pilvet ja voittaa myrskyt, koska Kristus on noussut kuolleista ja elää.