Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi. Joh. 15:6.
Kovalta tuntuvat Herramme sanat. Joka ei pysy hänessä, heitetään pois. Joka ei kanna hedelmää, joutuu tuleen. Ja niinpä minä, kristitty ihminen, katselen peloissani taaksepäin sanojani ja tekojani, elämääni ja vaellustani ja joudun toteamaan: ei näy hedelmää. Ei ole suuria voittoja, ei puhdasta kilvoitusta, ei epäilemätöntä uskoa. Kuinka näiden rajujen sanojen alla voi elää? On todettava opetuslasten tavoin (Joh. 6:60): ”Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?” Onhan Jeesuksen sana pelottava niille, jotka lukevat sen niin kuin se on kirjoitettu. Näyttäähän Jeesus sanovan, että jos puu ei tuota hedelmää, se kerta kaikkiaan poltetaan. Miten minun käy? Olenko puu, jossa ravinteet vielä virtaavat? Kannanko minä hedelmää? – Herra, armahda; auta katsomaan ja luottamaan sinuun, ei omiin tekoihini, sillä muuten en voi kestää.