Jeesus joi viinin ja sanoi: ”Se on täytetty.” Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä. Joh. 19:30.
Ylihengellisyyden kipeän kokemuksen myötä oli pakko pohtia perusteellisesti, mistä kristinuskossa on lopulta kysymys. Onko se pelkkää kokemusten hakemista ja henkien pelkoa? Hengellisen ahdistuksen ja herätyksen keskellä löytyi polun pää toisenlaiseen uskon todellisuuteen. Apuna toimi yksinkertainen runo: ”Se on täytetty.” Syntyi oivallus: minun ei tarvitse verrata itseäni toisiin, vahvoihin kristittyihin, vaan saan olla Jumalan lapsi tällaisenani, Kristuksen tähden. Ei tarvitse etsiä kokemuksia sydämestä tai tavoittaa hengellistä erikoiskokemusta ollakseen Jeesuksen
oma. Runo kuulutti: Kaikki on täytetty. Kaikki vaatimukset ja laki, kaikki mikä vaatii ja ahdistaa, kaikki mikä edellyttää jotain ja vie rauhan – kaikki se on täytetty. Jeesus on täyttänyt lain, minun ei tarvitse sitä täyttää omilla teoillani tai ominaisuuksillani tai vahvalla uskollani. Armon raikkaat tuulet alkoivat puhallella.