Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Joh. 13:34.
Jumalan vaikuttama lähimmäisenrakkaus tulee esiin erilaisissa muodoissa. Aina se on enemmän, kuin omaa hyväänsä etsivä tasa-arvo tai lakipykälistä tuttu yhdenvertaisuus. Lähimmäisenrakkaus ei keskity hyvän etsimiseen itselle, vaan se pyrkii pitämään huolen siitä, että kaikki, varsinkin heikoimmat, saavat varmasti osansa. Aito rakkaus on enemmän ja syvempää kuin etujen etsintä tai tunnelmointi. Se muuttuu aina käytännöksi. Se pukeutuu lohdutuksen sanoiksi, lähtee liikkeelle käsiksi ja jaloiksi, huomioi toiset silloinkin, kun siitä ei saa kiitosta tai teoilla ei ole näkijää. Väkevimmillään lähimmäisenrakkaus on henkensä antamista ystävien puolesta. Näin Jumala itse teki. Vaikka me emme pysty rakastamaan Jeesuksen tavoin pyyteettömästi, emme edes kristittyinä, se ei tarkoita, etteikö tavoitteen tulisi olla kirkas.