Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Jes. 9:5.
Ihmeellinen Neuvontuoja saapui syntisten luokse tuoden meille rauhansa. Hänen ilonaan olimme me ihmislapset, ja hänen tahtonsa oli avata meille tie taivaaseen. Siksi hänen nimensä on ”Immanuel”, Jumala meidän kanssamme, meidän keskellämme. Ei kiiltokuvajumala kiiltokuvaihmisten luona, vaan seimen hajuihin syntynyt, ristillä alastomana ja hylättynä
kuollut todellinen ihminen ja todellinen Jumala – todellisen elämän keskellä. Seimeen kaartui jo alussa ristin varjo, sillä taivaan avautuminen vaati Jumalan Pojan uhrin ihmiskunnan puolesta. ”Ristillä, rinnalla ryövärin, nukkuu uhri puhtahin.” Mutta kuolema ei voinut synnitöntä pitää hallussaan. Kolmantena päivänä kansa, joka pimeydessä vaelsi, sai nähdä suuren valon. Kuoleman varjoon loisti kirkkaus. Jumala oli saapunut kansansa luo. Pimeyden aika oli lopullisesti ohi.