Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. Sillä ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta Herran sana pysyy iäti. Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu. 1. Piet. 1:23–25.
Raamatun syvempi ymmärtäminen vapauttaa meitä lakihenkisyydestä ja synnistä, vaikka lopullisesti niistä pääsemmekin vasta taivaassa. Sillä Jumalan sana ohjaa näkemään ihmisen ja Jumalan oikein. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ihminen on syntinen ja Jeesus on syntisten Vapahtaja, eikä näitä asioita sekoiteta keskenään. Evankeliumin vapaudesta saamme esimakua jo täällä maan päällä, kun laki osoittaa paikkamme ja anteeksiantamus Kristuksen veressä vapautemme. Marttyyrina Algeriassa 1990-luvun lopulla kuollut ranskalainen munkki sanoi, ettei hän pelkää terroristeja, armeijaa eikä kuolemaa. Hän olisi siksi vapaa jäämään maahan henkensä uhalla. Hengen se lopulta myös maksoi, mutta vapaa hän oli. Evankeliumi päästää meidät harhasta, että olemme oman elämämme herroja. Joskus se vapaus voi jouduttaa taivasmatkaa, vielä useammin se jouduttaa sielunrauhaa, ja aina se jouduttaa omantunnon iloa Kristuksessa.