Ps. 130:5

Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani ja panen toivoni sinun sanaasi. Ps. 130:5.

Mitä sinä odotat tällä hetkellä? Mihin kohdistuu syvin toiveesi ja kaipauksesi? Lienee niin, että ihmisen elämä on jatkuvaa odotuksessa elämistä. Aina kaipaamme johonkin muualle, toisenlaiseen olotilaan, aina odotamme jonkin asian järjestymistä tai ratkeamista. ”Sitten kun…” Kiihkeimmillään odotus on jotakin sellaista, jota psalminkirjoittaja kuvaa: ”Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua” (Ps. 130:6). Jeesuksen yksinkertaisen elämänohjeen omaksuminen olla huolehtimatta huomispäivästä, koska ”se pitää kyllä itsestään huolen”, on yllättävän vaikeaa (Matt. 6:34). Pitäisikö alkaa rukoilla pyhää huolettomuutta? Ettei turhaan sitoisi sydäntään tuntemattomaan tulevaisuuteen, vaan oppisi elämään vastuullisesti mutta vapaasti tätä päivää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *