Riisutko vaatteesi pakkasella? Kaadatko lipeään etikkaa? Ilolaulujako laulat murheelliselle? Sananl. 25:20.
Ajoittain Jumala laskee rauhansa ja ilonsa ahdistuksen keskelle, ei vasta vaikean loputtua. Yhtä totta on myös se, että ristin kantaminen on ajoittain kärsimystä ilman näkyvää tai tuntuvaa iloa. Silloinkin me olemme aivan samalla tavalla Jumalan suojeluksessa. Olisipa heikkojen evankeliumi selkeämpänä esillä kristillisessä julistuksessa. Sillä jokainen kokee ajallaan epätoivoa, tuskaa ja tyhjyyttä. Eikä tällaisessa tilanteessa kristitynkään ole helppoa kantaa kärsimystä
ja kestää vaikeuksia. Joskus pimeys on todella syvän pimeää. Masennukseen sairastuneen on vaikea nähdä valoa tai löytää lohdutusta kehotuksesta jättää taakat taakseen. Miltä hänestä mahtaa kuulostaa todistukset uskon ilosta ja vaivoista vapautumisista? Pitäisikö puhua enemmän vain Kristuksesta kuin ihmisestä?