Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut. Ef. 2:8–10.
Hyviä tekoja saa tehdä niin paljon kuin ehtii, siihen Jumalan sana meitä kehottaa ja Pyhä Henki ohjaa. Syyn hyvien tekojen tekemiseen pitää silti olla oikea. On varottava tekemästä hyvää oman kunnian saamiseksi tai pelastuksen varmistamiseksi. Kunnian keräämistä ihmisiltä ei pidä ainoastaan välttää, vaan suorastaan ”varoa” (Matt. 6). Kyseessä on vakava asia. Oman kunnian etsiminen hengellisissä asioissa vie kunnian häneltä, jolle se todellisuudessa kuuluu. Oman kunnian tavoittelu on hengellistä ylpeyttä, ja hengellinen ylpeys on taudeista kavalin, sillä se johtaa aina vihollisuuteen toisten ihmisten ja Jumalan kanssa. Olemme sille vain yleensä täysin sokeita. C.S. Lewis kuvasi ylpeyttä kaikkien syntien äidiksi, sillä ylpeys saa aikaan kilpailua ja vertailua. Mistä kilpailu puuttuu, siellä ei ole ylpeyttäkään.