Hepr. 4:12

Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Hepr. 4:12.

Tämän päivän lapset opetetaan jo varhain seuraamaan sydämensä ääntä ja luottamaan siihen. Tärkeää on silloin se, miltä tuntuu. Todellisuus muuttuu kokemiseksi. Kuten koen, siten on. Itsensä toteuttamisen kautta etsitään myönteisiä tunteita ja mielihyvää. Mielihyvä toimii niin kuin huume. Kokeakseen saman on saatava enemmän. Kokemuksiin turrutaan, tunteet haalenevat nopeasti. Tämä heijastuu yhä enemmän myös kristilliseen elämään. Kun koetaan jotakin sävähdyttävää, vakuututaan armosta. Kun saadaan näkyviä merkkejä, vakuututaan Jumalan läsnäolosta. Jos ei koeta, on jotakin vialla, Jumala poissa ja usko hukassa. Kyky kokea on Jumalan lahja, mutta kokemus on tulen tavoin huono isäntä. Uskon kriteerinä jopa vaarallinen. Lankeemuksessa vääristynyttä näkökykyä on peilattava vain Jumalan sanaan. Sanan terä erottaa sielullisen ja hengellisen toisistaan. Jos kokemus sotii sanaa vastaan, on kokemus varmasti väärä.

Neh. 9:19

Mutta sinun armosi oli suuri, sinä et hylännyt heitä autiomaahan. Päivisin ei pilvipatsas väistynyt heidän yltään, vaan näytti heille tietä, öisin ei tulipatsas väistynyt, vaan valaisi tien, jota he kulkivat. Neh. 9:19.

Elämänkriisissä ollut kertoi, kuinka ahtauden keskellä sydämessä kulki uskon ja armon pohjavirta, joka ei hävinnyt tunteiden myrskyissä. Virta ei ollut positiivisia tunteita, vaan jonkinlaista himmeää, mutta samalla selvää varmuutta siitä, että Jumala on läsnä. Alhaalla kulkeva armo ja Kristuksen haavat, jotka eivät vaadi väsyneeltä mitään, ainoastaan antavat ja lupaavat, ovat väkeviä lääkkeitä. Monissa tulissa koeteltuja. Kriisiajat voivat olla Jumalan korkeakoulu. Niissä opitaan, että kaikki yhdessä todella vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Niidenkin, jotka eivät koe olevansa uskon sankareita, vaan tavallisia arkisia kristittyjä. Ahtaus hioo armon avaruutta, vaikka vaikeimpina hetkinä sitä saattaa olla vaikea uskoa.