Päivä: 8.10.2019

Myös viha ja suuttumus ovat kauhistuttavia,
mutta synnintekijä ei niistä luovu.
Herra kostaa sille, joka toiselle kostaa,
ja pitää hänen synneistään tarkkaa kirjaa.

Anna anteeksi lähimmäisellesi, kun hän tekee väärin,
niin saat itsekin syntisi anteeksi, kun rukoilet.
Voiko sellainen ihminen, joka hautoo vihaa,
odottaa Herralta tervehtymistä?
Voiko ihminen, joka on armoton kaltaiselleen,
rukoilla, että saisi syntinsä anteeksi?
Jos hän, kuolevainen ihminen, jatkaa vihanpitoa,
kuka antaa anteeksi hänen syntinsä?
Ajattele loppuasi ja lakkaa kantamasta kaunaa,
muista, että kuolet ja katoat, ja elä käskyjen mukaan.
Pidä mielessäsi käskyt äläkä vihaa lähimmäistäsi,
muista liittoa, jonka Korkein solmi,
ja katso toisen ihmisen virheitä ymmärtäväisesti.

Sinä olet suuri ja teet ihmetekoja,
sinä yksin olet Jumala.
Herra, neuvo minulle tiesi,
että noudattaisin sinun totuuttasi.
Paina sydämeeni syvälle
pyhä pelko nimeäsi kohtaan.
Herra, minun Jumalani, sinua minä kiitän koko sydämestäni,
iäti minä kunnioitan nimeäsi.
Sinun hyvyytesi on suuri,
sinä nostit minut tuonelan syvyyksistä.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Näin sanoo Herra:

Omaa tuhoasi sinä valmistat, Israel,
kun nouset minua, auttajaasi, vastaan!
Missä on nyt kuninkaasi,
joka pelastaisi sinut
ja sinun kaupunkisi?
Missä ovat tuomarisi, joille sanoit:
”Anna minulle kuningas ja päämiehet”?
Minä annoin sinulle kuninkaan vihassani
ja vihassani otin hänet sinulta pois!

Efraimin rikos on muistissa,
kuin kirjakääröön talletettuna,
hänen syntinsä eivät jää unohduksiin.
Synnytystuskien tullessa, ratkaisun hetkinä,
hän oli kuin lapsi, joka ei aikanaan
osannut tulla ulos äidinkohdusta.
Pitäisikö minun päästää teidät tuonelan vallasta,
vapauttaa teidät kuolemasta?
Missä on mahtisi, kuolema,
missä on pistimesi, tuonela?
Ei enää ole säälin aika.

Seuraavana päivänä lähdimme liikkeelle, ja niin tulimme Kesareaan. Siellä menimme evankelista Filippoksen luo ja majoituimme hänen kotiinsa. Hän oli yksi seitsemästä avustajasta, ja hänellä oli neljä naimatonta tytärtä, joilla oli profetoimisen lahja.

Olimme olleet kaupungissa jo useita päiviä, kun sinne saapui Juudeasta Agabos-niminen profeetta. Hän tuli luoksemme, otti Paavalilta vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja julisti: ”Näin sanoo Pyhä Henki: tällä tavoin juutalaiset Jerusalemissa sitovat sen miehen, jonka vyö tämä on, ja luovuttavat hänet pakanoiden käsiin.” Tämän kuultuamme me yhdessä Kesarean uskovien kanssa pyysimme, ettei Paavali menisi Jerusalemiin. Mutta Paavali sanoi: ”Miksi te tuollaista puhutte, miksi itkette ja raastatte minun sydäntäni? Minä olen valmis kahleisiin ja kuolemaankin Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden.” Kun hän ei antanut periksi, me rauhoituimme ja sanoimme: ”Toteutukoon Herran tahto.”