Päivä: 1.10.2019

Omalle kansallesi sinä annoit leimuavan tulipatsaan
oppaaksi tuntemattomalle taipaleelle,
auringoksi, joka ei polttanut heitä
heidän maineikkaalla vaelluksellaan.
Nuo toiset olivat ansainneet
sen, että heiltä riistettiin valo
ja heitä pidettiin vankeina pimeässä.
Hehän olivat vanginneet sinun kansasi,
jonka oli määrä välittää maailmalle
lain katoamaton valo.

Se yö ilmoitettiin ennalta esi-isillemme,
jotta he rauhassa ja luottavaisin mielin
voisivat iloita saamistaan lupauksista.
Sinun kansasi odotti oikeamielisten pelastusta
ja vihollisten tuhoa;
sinä rankaisit meidän vastustajiamme
ja samalla kutsuit meidät luoksesi
ja johdit kunniaan.

Sinun hurskaasi, jalojen miesten jälkeläiset,
toimittivat uhrinsa salassa
ja sitoutuivat yksimielisesti
noudattamaan tätä pyhää lakia:
hurskaiden tulee jakaa keskenään
niin menestys kuin vaaratkin.
Jo tuolloin he puhkesivat kiitokseen
ja lauloivat esi-isien ylistyslauluja.

Herra, kuule rukoukseni, vastaa minulle,
minä olen köyhä ja avuton.
Herra, armahda minua!
Kaiken päivää huudan sinua avukseni.
Minä ylennän sydämeni sinun puoleesi.
Täytä palvelijasi ilolla!
Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi,
runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille,
jotka sinua avuksi huutavat.
Kuule minun rukoukseni, Herra,
ota vastaan avunpyyntöni.
Sinua minä hädässäni huudan,
ja sinä vastaat minulle.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Auta, Herra! Sinun palvelijasi ovat käyneet vähiin.
Ei ole enää luottamusta ihmisten kesken.
Toinen toistaan he pettävät valhein,
heidän kielensä on liukas, sydän vilppiä täynnä.
Mykistä, Herra, kavalat kielet,
vaienna ne, jotka kerskuvat:
”Kielemme tekee meidät vahvoiksi,
meillä on sana hallussamme, kukaan ei voi meille mitään!”
”Kun heikkoja sorretaan ja köyhät vaikeroivat,
minä astun esiin”, sanoo Herra.
”Minä tuon avun ja pelastan heidät”,
näin lupaa Herra.
Herran sanat ovat todet ja puhtaat,
kirkkaat kuin seitsemästi puhdistettu hopea,
joka hohtavana juoksee sulattimesta.
Sinä, Herra, suojelet meitä,
sinä varjelet meitä joka hetki tämän pahan ajan keskellä.
Joka puolella jumalattomat rehentelevät,
ja turmelus saa vallan.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ihminen suunnittelee mielessään,
mutta sanat antaa Herra.

Ihminen pitää oikeina kaikkia teitään,
mutta Herra punnitsee ajatukset.

Tuo kaikki hankkeesi Herran eteen,
niin suunnitelmasi menestyvät.

Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:

– Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni
mielettömillä puheillaan?
Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies!
Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

Sinäkö metsästät leijonalle saaliin,
sinäkö ruokit sen pennut,
kun ne kyyristelevät luolassaan
tai odottavat tiheikössä?
Sinäkö tuot ruoan korpille,
kun sen poikaset huutavat apua Jumalalta
ja hyppivät nälkäisinä sinne tänne?