Kuka asettaisi suulleni vartijan,
huulilleni taidokkaan, varman sinetin,
etten puheessani hairahtuisi,
ettei kieleni veisi minua tuhoon?
Herra, minun isäni, elämäni valtias!
Älä jätä minua huulteni halujen varaan,
älä anna minun hairahtua niiden takia.
Kunpa joku vartioisi ajatuksiani vitsa kädessä
ja tiukasti ohjaisi mieltäni viisauteen!
Silloin suuni saisi tietää, koska erehtyy,
eikä aina olisi valmiina synnintekoon.
Joka vihansa salaa, se valheita puhuu,
hullu se, joka panettelee ja parjaa.
Paljossa puheessa vaanii synti,
viisas se, joka kielensä hillitsee.
Hurskaan puhe on puhtainta hopeaa,
jumalattoman ajatus ei paljoa paina.
Hurskaan sanat ruokkivat monia,
tyhmät nääntyvät ymmärryksen puutteeseen.
Vanhurskaan suusta viisaus versoo,
mutta myrkyllinen kieli leikataan poikki.
Hurskaan sanat ovat rakkauden sanoja,
jumalattoman puhe valhetta ja vimmaa.
Kun he palasivat väkijoukon luo, Jeesuksen eteen tuli mies, joka polvistui ja sanoi: ”Herra, armahda poikaani! Hän on kuunvaihetautinen, ja hänen tilansa on kovin huono. Hän kaatuu usein, milloin tuleen, milloin veteen. Minä toin hänet opetuslastesi luo, mutta he eivät pystyneet parantamaan häntä.” Silloin Jeesus sanoi: ”Voi tätä epäuskoista ja kieroutunutta sukupolvea! Kuinka kauan minun vielä on oltava teidän keskuudessanne? Kuinka kauan minun pitää kestää teitä? Tuokaa poika tänne.” Jeesus käski ankarin sanoin pahan hengen poistua, ja se lähti pojasta. Siitä hetkestä poika oli terve.
Kun he olivat taas keskenään, opetuslapset kysyivät Jeesukselta: ”Miksi me emme kyenneet ajamaan sitä henkeä pojasta?” ”Koska teillä on niin vähän uskoa”, vastasi Jeesus. ”Totisesti: jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi. Mikään ei olisi teille mahdotonta. Tämä laji ei lähde muulla kuin rukouksella ja paastolla.”
Mooses oli ottanut vaimokseen nubialaisnaisen, ja tämän naisen takia Mirjam ja Aaron alkoivat parjata häntä. He sanoivat: ”Onko Herra todellakin ilmaissut tahtonsa vain Mooseksen kautta? Eikö hän ole puhunut myös meille?” Herra kuuli heidän puheensa. Mutta Mooses oli hyvin nöyrä mies, nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä.
Yhtäkkiä Herra sanoi Moosekselle, Aaronille ja Mirjamille: ”Lähtekää kaikki kolme pyhäkköteltalle.” Heidän mennessään sinne Herra laskeutui pilvipatsaassa ja asettui teltan ovelle. Sitten hän kutsui Aaronia ja Mirjamia, ja he astuivat esiin. Herra sanoi:
– Kuulkaa minun sanani!
Kun joukostanne nousee profeetta,
minä ilmaisen itseni hänelle näyssä,
unessa minä hänelle puhun.
Näin en puhu Moosekselle, palvelijalleni,
joka kaikessa on minun uskottuni.
Hänelle puhun suoraan kasvoista kasvoihin,
en arvoituksellisin sanoin vaan avoimesti.
Hän saa katsoa Herran kirkkautta suoraan.
Kuinka te siis rohkenette puhua
Moosesta, minun palvelijaani vastaan?
Ja Herra poistui vihastuneena.
Kun pilvi oli väistynyt teltan päältä, oli Mirjam spitaalista lumivalkoinen. Kääntyessään Mirjamiin päin Aaron huomasi, mitä oli tapahtunut. Silloin Aaron sanoi Moosekselle: ”Anna anteeksi, herrani, älä rankaise meitä synnistä, jonka teimme tyhmyyttämme! Mirjam ei saa jäädä tuon näköiseksi! Hänhän on kuin kuollut sikiö, joka tulee äitinsä kohdusta puoleksi mädäntyneenä!”
Mooses huusi Herraa ja sanoi: ”Oi Jumala! Paranna hänet!” Herra sanoi Moosekselle: ”Jos hänen isänsä olisi sylkenyt häntä kasvoihin, eikö hän olisi joutunut kantamaan häpeäänsä seitsemän päivää? Hänet on siis suljettava seitsemäksi päiväksi leirin ulkopuolelle ja päästettävä vasta sitten takaisin.” Niin Mirjam suljettiin leirin ulkopuolelle seitsemän päivän ajaksi, eikä kansa jatkanut matkaansa, ennen kuin hänet oli päästetty takaisin
Kun miehet olivat poistumassa, Jeesuksen luo tuotiin mykkä mies, jota vaivasi paha henki. Jeesus ajoi hengen ulos, ja mykkä alkoi puhua. Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: ”Tällaista ei Israelissa ole koskaan nähty.” Mutta fariseukset sanoivat: ”Pääpaholaisen voimin hän pahoja henkiä karkottaa.”
Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat.
Jeesus meni sitten Kapernaumin kaupunkiin, joka on Galileassa. Hän opetti siellä sapattina, ja ihmiset olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan, sillä hän puhui niin kuin puhuu se, jolla on valta.
Synagogassa oli mies, jossa oli saastainen henki. Se huusi kovalla äänellä: ”Voi, mitä sinä meistä tahdot, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut tuhoamaan meidät? Minä tiedän, kuka sinä olet, Jumalan Pyhä!” Mutta Jeesus käski henkeä ankarasti: ”Ole vaiti! Lähde hänestä.” Silloin paha henki paiskasi miehen maahan väkijoukon keskelle ja lähti hänestä vahingoittamatta häntä. Kaikki olivat ymmällä ja sanoivat toisilleen: ”Mitä tämä puhe oikein on? Hän käskee saastaisia henkiä vallalla ja voimalla, ja ne lähtevät tiehensä.” Niin Jeesuksen maine levisi sillä seudulla kaikkialle.
Jeesus lähti synagogasta ja meni Simonin kotiin. Simonin anoppi oli kovassa kuumeessa, ja Jeesusta pyydettiin auttamaan häntä. Jeesus kumartui hänen ylleen ja käski kuumetta, ja se lähti hänestä. Heti paikalla nainen nousi jalkeille ja alkoi palvella vieraitaan.
Monien kotona oli joku sairaana, kuka missäkin taudissa. Auringon laskiessa sairaat tuotiin Jeesuksen luo, ja hän pani kätensä jokaisen päälle ja paransi heidät.
Sinä päivänä lauletaan Juudan maassa tätä laulua:
– Meillä on lujasti varustettu kaupunki,
meidän turvaksemme hän on rakentanut
muurit ja vallit.
Avatkaa portit,
että vanhurskas kansa saa astua sisään,
kansa, jonka uskollisuus ei horju.
Sille, jonka mieli on luja ja vakaa,
sinä turvaat rauhan,
kun hän turvautuu sinuun.
Ajasta aikaan luottakaa Herraan,
sillä Herrassa on turva, Herra on ikuinen kallio.
Tietäkää: Herra on syössyt alas korkealla asuvat
ja heidän ylhäisen kaupunkinsa,
hän raastoi sen alas,
raastoi alas maan tomuun.
Jalat sitä tallaavat,
köyhien jalat,
maan vähäisten askelet.
He vangitsivat Jeesuksen ja veivät hänet mukanaan ylipapin taloon. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä. Keskelle pihaa sytytettiin nuotio, ja kun väki asettui sen ympärille, Pietari istuutui muiden joukkoon. Muuan palvelustyttö näki hänet istumassa tulen ääressä, katsoi häntä pitkään ja sanoi: ”Tuokin oli sen miehen seurassa.” Pietari kielsi: ”Minäkö? Enhän edes tunne häntä.” Vähän ajan kuluttua sanoi eräs mies hänet nähdessään: ”Sinäkin olet sitä joukkoa.” Mutta Pietari vastasi: ”Erehdyt, en ole.” Tunnin kuluttua vielä toinen mies väitti: ”Kyllä tuokin varmasti oli sen miehen kanssa, onhan hän galilealainenkin.” Mutta Pietari sanoi: ”En käsitä, mistä puhut.” Siinä samassa, hänen vielä puhuessaan, kukko lauloi. Herra kääntyi ja katsoi Pietariin, ja Pietari muisti, mitä Herra oli hänelle sanonut: ”Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Hän meni ulos ja itki katkerasti.
Seuraavan kehotuksen minä osoitan niille, jotka teidän joukossanne ovat vanhimman asemassa – minä, joka itsekin olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja sekä myös osallinen siitä kirkkaudesta, joka on ilmestyvä: Kaitkaa sitä laumaa, jonka Jumala on teille uskonut, älkää pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, älkää myöskään alhaisesta voitonhimosta, vaan sydämenne halusta. Älkää herroina vallitko niitä, jotka teidän osallenne ovat tulleet, vaan olkaa laumanne esikuvana. Silloin te ylimmän paimenen ilmestyessä saatte kirkkauden seppeleen, joka ei kuihdu.
Samoin te, jotka olette nuorempia, tyytykää asemaanne vanhimpien alaisina. Ja te kaikki: pukeutukaa keskinäiseen nöyryyteen, sillä
Jumala on ylpeitä vastaan,
mutta nöyrille hän antaa armon.
Jeesus lähti sieltä Tyroksen alueelle. Hän meni erääseen taloon ja halusi pysytellä tuntemattomana, mutta hänen tulonsa ei pysynyt salassa. Hänestä kuuli muuan nainen, jonka tytärtä vaivasi saastainen henki, ja nainen tuli heti hänen luokseen ja lankesi hänen jalkoihinsa. Hän ei ollut juutalainen, vaan Syyrian foinikialaisia. Hän pyysi Jeesusta ajamaan pahan hengen hänen tyttärestään, mutta Jeesus sanoi: ”Anna lasten ensin syödä kyllikseen. Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille.” Nainen vastasi tähän: ”Herra, saavathan koiratkin pöydän alla syödä lapsilta putoilevia palasia.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Kun noin sanot, mene. Paha henki on lähtenyt tyttärestäsi.” Nainen meni kotiin ja näki lapsen makaamassa vuoteella. Paha henki oli lähtenyt hänestä.