Ps. 102:20–29

Herra katsoo pyhästä korkeudestaan,
tähyää taivaasta maan päälle.
Hän kuulee vankien vaikerruksen,
hän vapauttaa kuoleman omat.
Siionissa kuulutetaan Herran nimeä,
Jerusalem kaikuu hänen kiitostaan,
kun kansat kokoontuvat yhteen,
kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa.
Hän on murtanut minun voimani kesken matkan,
lyhentänyt elinpäivieni määrän.
Minä sanon hänelle: Jumalani, älä ota minua pois puolitiessä!
Sinä elät iäti, ajasta aikaan.
Jo ammoin sinä laskit maan perustukset,
sinun kättesi työtä ovat taivaat.
Ne katoavat, mutta sinä pysyt.
Ne kuluvat loppuun kuin vaate,
sinä vaihdat niitä kuin vaatekertaa,
ja ne vaihtuvat uusiin.
Mutta sinä olet iäti sama,
sinun vuotesi eivät lopu.
Palvelijoittesi lapset saavat asua turvassa,
heidän lastensa lapset ovat huomassasi.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 51:3–12

Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi,
pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
Pese minut puhtaaksi rikoksestani
ja anna lankeemukseni anteeksi.
Minä tiedän pahat tekoni,
minun syntini on aina minun edessäni.
Sinua, sinua vastaan olen rikkonut,
olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi.
Oikein teet, kun minua nuhtelet,
ja syystä sinä minut tuomitset.
Syntinen olin jo syntyessäni,
synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.
Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden –
ilmoita siis minulle viisautesi!
Vihmo minut puhtaaksi iisopilla
ja pese minut lunta valkeammaksi.
Suo minun kuulla ilon ja riemun sana,
elvytä mieli, jonka olet murtanut.
Käännä katseesi pois synneistäni
ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän
ja uudista minut, anna vahva henki.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 113

Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä,
ylistäkää, te Herran palvelijat!
Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja aina!
Idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka
kaikukoon Herran nimen ylistys!
Herra on korkea, kaikkien kansojen valtias,
yli taivaitten kohoaa hänen kirkkautensa.
Onko ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista?
Hän istuu valtaistuimellaan korkeuksissa
mutta näkee alas maan syvyyksiin.
Ei ole taivaassa, ei maassa
ketään hänen vertaistaan!
Hän nostaa köyhän tomusta, hän kohottaa kurjan loasta
ja asettaa hänet ylhäisten joukkoon, kansansa ylimysten vierelle.
Hän turvaa hedelmättömälle naiselle kodin,
antaa hänelle lapsia ja äitiyden ilon.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Viis. 8:2–8, 17–18, 21

Viisauteen minä rakastuin,
sitä tavoittelin nuoruudestani asti,
sen pyrin kihlaamaan morsiamekseni.
Minä rakastuin sen kauneuteen.
Viisaus on jaloa, ylivertaista syntyperää,
sillä se elää Jumalan luona
ja kaikkeuden valtias rakastaa sitä.
Jumala on vihkinyt sen salaiseen tietoonsa,
ja se ottaa osaa Jumalan suuriin tekoihin.
Rikkautta arvostetaan ja tavoitellaan,
ja mikä on suurempaa rikkautta kuin viisaus,
joka saa kaiken aikaan?
Jos jotain tehdään ymmärtäen ja taitavasti,
mikä muu sen takana on kuin viisaus?
Jos joku rakastaa oikeudenmukaisuutta,
se vaatii vaivaa ja ponnistelua,
hyveitä, joita juuri viisaus opettaa:
kohtuutta ja ymmärrystä, oikeamielisyyttä ja rohkeutta –
mitään niitä hyödyllisempää ei elämässä ole.
Jos joku haluaa laajentaa tietämystään,
niin viisaus tuntee menneet
ja niistä päättelee, mitä tulevaisuus tuo.
Se avaa mietelmien salaisuudet
ja löytää arvoitusten ratkaisut.
Ennalta se tietää merkit ja ihmeet,
se tietää, mitä tuovat mukanaan
hetket ja aikojen vaiheet.

Tuota kaikkea minä ajattelin
ja tulin siihen tulokseen,
että kuolemattomuus syntyy liitosta viisauden kanssa,
puhdas ilo sen rakkaudesta,
loputon rikkaus sen uutterasta työstä,
ymmärrys yhteiselosta sen kanssa
ja hyvä maine sen sanojen kuuntelemisesta.
Niinpä lähdin matkaan, kiersin ja etsin
saadakseni viisauden vierelleni.
Tiesin kuitenkin, etten saisi viisautta
ellei Jumala sitä minulle antaisi –
ja ymmärrystä osoitti jo sekin,
että tiesin, keneltä tämä lahja tulee.

Ps. 150

Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään,
ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan,
ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin,
ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen!
Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden,
ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen!
Ylistäkää häntä symbaalien helinällä,
ylistäkää häntä riemukkain symbaalein!
Kaikki te, joissa on elämän henkäys,
ylistäkää Herraa! Halleluja!
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 121

Minä kohotan katseeni vuoria kohti.
Mistä saisin avun?
Minä saan avun Herralta,
häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.
Herra ei anna sinun jalkasi horjua,
väsymättä hän varjelee.
Ei hän väsy, ei hän nuku,
hän on Israelin turva.
Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi,
hän ei väisty viereltäsi.
Päivällä ei aurinko vahingoita sinua
eikä kuunvalo yöllä.
Herra varjelee sinut kaikelta pahalta,
hän suojelee koko elämäsi.
Herra varjelee kaikki sinun askeleesi,
sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 111

Halleluja! Koko sydämestäni minä ylistän Herraa
oikeamielisten joukossa, seurakunnan keskellä.
Suuret ovat Herran teot!
Joka niitä rakastaa, tutkii niitä.
Mahtavat ja ihmeelliset ovat hänen työnsä,
iäti pysyy hänen vanhurskas valtansa,
iäti muistettavia ovat ihmeet, jotka hän on tehnyt.
Anteeksiantava ja laupias on Herra!
Hän ravitsee ne, jotka häntä pelkäävät,
hän muistaa liittonsa ikuisesti.
Hän on teoillaan osoittanut kansalleen voimansa,
hän on antanut sille omaksi toisten kansojen maat.
Kaikki, mitä hän tekee, on oikein, ja se pysyy,
hänen säädöksensä eivät muutu.
Hän on vahvistanut ne ikuisiksi ajoiksi,
ne ovat oikeat ja lujat.
Hän vapautti kansansa,
hän sääti liittonsa ikuiseksi.
Hän on pelottava,
yksin hän on pyhä!
Herran pelko on viisauden alku,
viisas se, joka hänen tahtonsa täyttää.
Kaikukoon Herran ylistys
ajasta aikaan!
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 63:2–9

Jumala, minun Jumalani,

sinua minä odotan.
Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua
ja uupuu autiomaassa ilman vettä.
Pyhäkössä saan nähdä sinut,
kokea sinun voimasi ja kirkkautesi.
Suurempi kuin elämä on sinun armosi.
Minun huuleni ylistävät sinua.
Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän,
minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi.
Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa,
ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin.
Minä ajattelen sinua levätessäni,
sinä olet mielessäni yön hetkinä:
sinä olet tullut avukseni,
ja minä saan riemuita siipiesi suojassa.
Koko voimallani minä tarraudun sinuun,
ja sinun oikea kätesi tukee minua.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen

Ps. 57:2–12

Armahda minua, Jumala, armahda minua,
sinuun minä turvaan.
Minä kätkeydyn siipiesi suojaan,
kunnes myrsky on ohitse.
Minä huudan avukseni Jumalaa, Korkeinta,
hän vie asiani päätökseen.
Kun vainoojani herjaavat minua,
hän lähettää taivaasta avun ja pelastaa minut.
Hän antaa armonsa,
hän on uskollinen!
Ympärilläni on leijonia,
ne himoitsevat ihmislihaa.
Niiden hampaat ovat kuin keihäät ja nuolet,
niiden kieli kuin miekan terä.
Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten,
kirkkautesi yli kaiken maan!
He asettivat verkon tielleni lannistaakseen minut.
He kaivoivat kuopan eteeni mutta putosivat siihen itse.
Jumala, sydämeni on levollinen, mieleni on tyyni.
Minä tahdon laulaa ja soittaa!
Herää, sydämeni, herää, harppu, helky, lyyra,
minä tahdon herättää aamuruskon!
Herra, minä ylistän sinua kansojen keskellä,
minä laulan kaikille kansoille sinun kiitostasi.
Sinun armosi ulottuu taivaisiin,
sinun uskollisuutesi ylös pilviin.
Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten,
kirkkautesi yli kaiken maan!
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 147:1–11

Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää,
ihanaa on virittää ylistyslaulu!
Herra rakentaa Jerusalemin jälleen,
hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.
Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut,
hän sitoo heidän haavansa.
Herra tietää tähtien luvun,
hän on antanut niille kaikille nimen.
Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen,
mittaamaton on hänen viisautensa.
Hän on nöyrien tuki ja turva,
mutta jumalattomat hän painaa maahan.
Laulakaa Herralle, virittäkää kiitosvirsi,
soittakaa lyyralla kiitosta Jumalallemme!
Hän peittää pilvillä taivaan ja lähettää maan päälle sateen,
hän panee versomaan vuorien ruohon.
Hän antaa karjalle ravinnon,
hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään.
Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään,
miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä.
Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat,
niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.