Ps. 104:1–4, (5–18) 19–23, 27–30

Ylistä Herraa, minun sieluni!
Herra, minun Jumalani, miten suuri ja mahtava sinä olet!
Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia,
valo ympäröi sinut kuin viitta.
Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan
ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle.
Sinä otat pilvet vaunuiksesi
ja kuljet tuulten siivillä.
Sinä teet tuulista sanasi viejät
ja panet liekit palvelijoiksesi.
(Sinä perustit maan lujasti paikoilleen,
horjumatta se pysyy ajasta aikaan.
Alkumeri peitti maan kokonaan,
ja vedet lepäsivät vuorten yllä,
mutta sinä käskit vesiä, ja ne pakenivat,
ne virtasivat kiireesti, kun äänesi jylisi.
Ja vuoret kohosivat, laaksot vaipuivat
kukin kohdalleen, niin kuin säädit.
Sinä asetit rajat, joita vedet eivät ylitä,
eivätkä ne enää palaa peittämään maata.
Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet,
vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa.
Ne juottavat kaikki maan eläimet,
villiaasikin saa sammuttaa janonsa.
Niiden äärellä asuvat taivaan linnut
ja visertävät lehvissä vesien partailla.
Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä,
ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää.
Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi,
että hän saisi leipänsä maasta.
Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan
ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.
Ravituiksi tulevat myös Herran puut,
Libanonin setrit, jotka hän istutti,
joiden oksille linnut tekevät pesänsä,
joiden latvoissa haikaroilla on kotinsa.
Vuorten rinteillä asuvat kauriit,
ja tamaanit löytävät turvansa kallioista.)
Sinä panit kuun jakamaan aikaa,
ja aurinko tietää laskemisensa hetken.
Sinä lähetät pimeyden, ja tulee yö,
ja metsän eläimet hiipivät esiin.
Nuoret leijonat karjuvat saalistaan,
pyytävät ruokaansa Jumalalta.
Kun aurinko nousee, ne piiloutuvat
ja palaavat luoliinsa levolle.
Mutta ihminen lähtee askartensa ääreen
ja tekee työtään, kunnes on ilta.
Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra,
ja odottavat ruokaansa ajallaan.
Sinä annat, ja jokainen saa osansa,
avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.
Kun käännyt pois, ne hätääntyvät,
kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat
ja palaavat maan tomuun.
Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää,
näin uudistat maan kasvot.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aame

 

Ps. 5:2–9, 12–13

Herra, kuule minua,
huomaa huokaukseni!
Kuninkaani ja Jumalani, kuule, kun huudan sinulta apua.
Sinua minä rukoilen.
Herra, jo aamulla kuulet ääneni,
aamun hetkellä tuon sinulle pyyntöni ja odotan vastaustasi.
Jumala, sinä et siedä vääryyttä.
Pahat eivät saa sinulta suojaa, rehentelijät eivät saa astua eteesi.
Sinä vihaat väärintekijöitä, valheenpuhujat sinä tuhoat,
murhamiehet ja petturit sinä kiroat.
Mutta minä saan tulla sinun temppeliisi
suuren hyvyytesi tähden.
Minä saan kumartaa pyhäkköösi päin,
osoittaa sinulle kunnioitusta.
Herra, johdata minua tahtosi tietä,
tasoita minulle polku vihamiesteni nähden!
Iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat,
loppumaton olkoon heidän riemunsa!
Sinä suojelet niitä, jotka rakastavat sinua,
sinä olet heidän ilonsa lähde.
Sinä, Herra, annat siunauksesi vanhurskaalle,
sinun hyvyytesi suojaa häntä kuin kilpi.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 105: 2–5, 39–42

Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä,
kertokaa hänen ihmetöistään.
Ylistäkää hänen pyhää nimeään.
Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!
Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa,
etsikää aina hänen kasvojaan.
Muistakaa aina hänen ihmetyönsä,
hänen tunnustekonsa ja hänen tuomionsa.
Herra levitti pilven heidän verhokseen
ja pani tulen valaisemaan yötä.
He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä
ja ravitsi heidät taivaan leivällä.
Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä,
vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata.
Herra muisti pyhän lupauksensa,
jonka hän oli antanut palvelijalleen Abrahamille.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 118:19–29

Avatkaa minulle vanhurskauden portit!
Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
Tämä on Herran portti,
josta vanhurskaat saavat käydä.
Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua
ja pelastit minut.
Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,
on nyt kulmakivi.
Herra tämän teki,
Herra teki ihmeen silmiemme edessä.
Tämän päivän on Herra tehnyt,
iloitkaa ja riemuitkaa siitä!
Hoosianna! Herra, anna meille apusi!
Oi Herra, anna menestys!
Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä.
Herran huoneesta teidät siunataan.
Herra on Jumala!
Hän antoi valonsa meille.
Käykää kulkueena lehvät käsissä,
ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän,
Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä,
iäti kestää hänen armonsa!
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Jer. 17:12–14

– Kunnian valtaistuin,
korkealle korotettu alusta asti,
on meidän pyhäkkömme paikka.
Herra, sinä olet Israelin toivo!
Kaikki, jotka hylkäävät sinut,
saavat onnettoman lopun,
jotka luopuvat sinusta,
häviävät kuin tomuun kirjoitetut nimet.
Sillä he ovat hylänneet Herran,
elävän veden lähteen.

Paranna sinä minut, Herra,
niin minä paranen.
Auta minua,
niin minä saan avun.
Sinua yksin minä ylistän!

Ps. 122

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan:
Me lähdemme Herran huoneeseen!
Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem.
Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot,
täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
Täällä jaetaan oikeutta
Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem!
Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
Vallitkoon rauha muureillasi
ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa.
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sir. 39:6–13

Jos Herra, suurin ja korkein, niin haluaa,
hän täyttyy ymmärryksen hengellä.
Viisauden sanat pulppuavat hänen huuliltaan,
ja hän kiittää rukouksessaan Herraa.
Hän ohjaa järkensä ja harkintansa oikeaan suuntaan
ja pohtii mielessään Herran salaisuuksia.
Hän jakaa toisille oppia, jonka on itse saanut,
ja Herran liiton laki on hänen ylpeytensä.

Tuon miehen viisautta ylistävät monet,
eikä hänen maineensa ikinä häviä,
ei katoa hänen muistonsa,
vaan hänen nimensä elää polvesta polveen.
Kaikki kansat kertovat hänen viisaudestaan,
kansankokous kuuluttaa hänen kiitostaan.
Jos hän elää pitkään, hän voittaa maineeltaan tuhannet,
jos hän kuolee, jo siihenastisessa on kyllin.

Tahdon vieläkin kertoa siitä, mitä olen ajatellut –
olen täynnä sitä, täynnä kuin täysikuu.
Kuulkaa minua, hurskaat poikani,
niin kukoistatte kuin ruusupensas puron varrella.

Ps. 89: 19–22, 27–30

Herra on meidän kilpemme,
Israelin Pyhä meidän kuninkaamme!
Näyssä sinä kerran vakuutit palvelijoillesi:
”Minä olen valinnut nuorukaisen kansan joukosta,
olen pannut kruunun sankarin päähän.
Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin
ja voidellut hänet pyhällä öljylläni.
Minun voimani vahvistaa häntä
ja käteni on hänen tukenaan.
Hän sanoo minulle: ’Sinä olet minun isäni,
olet Jumalani, turvakallioni.’
Minä otan hänet esikoisekseni,
nostan kuninkaista korkeimmaksi.
Koskaan en ota häneltä pois armoani,
minun liittoni kestää horjumatta.
Minä annan hänen sukunsa säilyä iäti,
annan hänen valtaistuimensa pysyä
niin kauan kuin taivas kaartuu maan yllä.”
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sir. 45:15–20

Mooses vihki Aaronin virkaan
ja voiteli hänet pyhällä öljyllä,
ja tästä tuli hänelle ja hänen jälkeläisilleen
ikuinen liitto, joka pysyy yhtä kauan kuin taivas.
Hänen tuli pappina palvella Jumalaa
ja siunata kansaa hänen nimessään.
Herra valitsi kaikkien joukosta juuri hänet
uhraamaan pyhiä polttouhreja,
suitsuttamaan suloisesti tuoksuvaa savua
muistutukseksi Herralle
ja kansan syntien sovitukseksi.
Käskyillään Herra antoi hänelle
vallan tulkita säädöksiä ja määräyksiä
ja opettaa säädökset Jaakobille,
saattaa Israelin tietoon Herran laki.

Hän sai autiomaassa vastaansa toisen heimon miehiä,
jotka olivat hänelle kateellisia:
Datanin ja Abiramin miehet
ja Korahin joukon, joita kaikkia ajoi katkera viha.
Herra näki sen ja suuttui.
Hehkuvassa vihassaan hän tuhosi heidät,
teki kansan nähden tunnusteon
ja poltti heidät tulensa liekeissä.

Herra jakoi yhä enemmän Aaronille kunniaansa,
antoi hänelle oman perintöosan:
hän sai ensimmäisen sadon parhaat hedelmät,
ja ennen muuta hän sai kyllälti leipää.

Ps. 145:1–7

Minä laulan sinun kunniaasi, Jumalani, kuninkaani!
Minä kiitän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Joka päivä minä sinua kiitän,
minä ylistän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Suuri on Herra, ylistettävä yli kaiken,
tutkimaton hänen suuruutensa!
Sinun tekojasi ylistetään polvesta polveen,
isät kertovat ihmeitäsi lapsilleen,
tuovat julki sinun kirkkautesi,
loistosi ja kunniasi.
Minä mietiskelen sinun ihmetekojasi.
Miten valtavia, miten pelottavia ovatkaan sinun tekosi,
kerrottakoon niistä kaikille.
Minä julistan sinun suuruuttasi.
Levitköön sanoma sinun hyvyytesi runsaudesta,
kiitettäköön sinun vanhurskauttasi riemuiten.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.